Kirjoittanut Niko Salminen, rakennusterveysasiantuntija (RTA), kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) ja korjaussuunnittelija (KVKS). Päivitetty marraskuussa 2026.
Nuha, joka ei lähde. Yskä, joka helpottaa mökillä ja palaa kotona. Hometalon oireista puhutaan paljon, ja osa tiedosta on liioiteltua. Kävimme läpi, mitä oireista oikeasti tiedetään, milloin kannattaa mennä lääkäriin ja miten selvitetään, onko vika rakennuksessa.
TIIVISTETTYNÄ
Hometalon tavallisimmat oireet ovat hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita sekä yleisoireita, kuten päänsärky ja väsymys. Useimmiten ne ovat lieviä ja helpottavat, kun tilasta poistuu.
Vahvin tutkimusnäyttö koskee hengitystieoireita ja astmaa. Monesta muusta sairaudesta näyttöä ei ole.
Oireista ei voi päätellä, onko rakennuksessa homevaurio, eikä sitä voi todeta verikokeella. Oireet hoitaa lääkäri, rakennuksen tutkii asiantuntija.
Luotettavin tapa todeta mikrobivaurio on rakenteesta otettu materiaalinäyte. Pelkkä ilmanäyte ei riitä.
Mitkä ovat hometalon oireet?
Hometalon oireet ovat tavallisimmin hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita sekä yleisoireita. Hengitysliiton oppaan mukaan kosteus- ja homevaurioihin liitetään seuraavia oireita (Hengitysliitto 2024):
Ylähengitystiet
Nenän tukkoisuus, kutina ja vuotaminen, aivastelu sekä kurkun karheus, kipu ja äänen käheys.
Alahengitystiet
Yskä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen.
Silmät ja iho
Silmien kutina, punoitus ja karheuden tunne. Ihon kutina ja punoitus.
Yleisoireet
Päänsärky, väsymys, pahoinvointi, lihas- ja nivelkipu sekä kuumeilu.
Sisäilmaan liittyvät oireet ovat yleisiä ja valtaosin lieviä ja ohimeneviä (STM 2024). Tyypillistä on, että oireilu lakkaa, kun ihminen poistuu tilasta (Hengitysliitto 2024). Joillakin oireet kuitenkin pitkittyvät ja heikentävät elämänlaatua selvästi (STM 2024), joten niitä ei pidä vähätellä.
Yksin et oireidesi kanssa ole. Työterveyslaitoksen mukaan noin joka viides työikäinen nainen ja joka kymmenes mies on kokenut sisäilmaan liitettyjä oireita työpaikallaan edellisen vuoden aikana (Työterveyslaitos).
Mitä homeen ja oireiden yhteydestä tiedetään?
Rakennuksen kosteusvaurio on hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Tämä on tutkimuksissa toistuva tulos (Käypä hoito 2017). Maailman terveysjärjestön arvion mukaan kosteus- ja homevauriorakennuksissa oleskelevilla on tavallista enemmän hengitystieoireita ja hengitystieinfektioita, ja astma pahenee heillä useammin (WHO 2009).
Näyttö ei kuitenkaan ole yhtä vahvaa kaikista oireista. Suomalainen Käypä hoito -työryhmä luokitteli sen näin:
Kohtalainen näyttö
Astman puhkeaminenAstmaa sairastavien hengitystieoireetYskä, hengityksen vinkuna ja hengenahdistusNuha ja muut ylähengitysteiden oireet
Heikko näyttö
HengitystieinfektiotAllerginen nuhaAtooppinen ihottumaYleisoireet, kuten väsymys, päänsärky ja pahoinvointi
Ei näyttöä
ReumasairaudetSyöpäsairaudet
Kosteusvaurioiden yhteys oireisiin ja sairauksiin tutkimusnäytön vahvuuden mukaan. Lähde: Käypä hoito -suositus Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas, taulukko 1 (2017, suosituksen ylläpito lopetettu 2024).
kaypahoito.fiKaksi asiaa on hyvä tietää. Ensinnäkin erillistä hometalosairautta ei ole lääketieteessä määritelty (Käypä hoito 2017). Toiseksi yhteys on tilastollinen: vaurioituneissa rakennuksissa oireillaan enemmän, mutta varsinaista aiheuttajaa ei ole pystytty varmasti nimeämään. Mikrobien epäillään olevan osasyy (WHO 2009).
Käypä hoito -suosituksen ylläpito lopetettiin vuonna 2024, ja sen rinnalle on tullut sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän hoitosuositus. Se nimeää kosteusvauriot yhdeksi neljästä sisäympäristön altisteesta, jotka Suomessa lisäävät eniten pitkäaikaissairauksien riskiä. Muut kolme ovat radon, pienhiukkaset ja passiivinen tupakointi (STM 2024).
Voiko oireista päätellä, että kotona on hometta?
Ei voi. Samoja oireita aiheuttavat flunssa, allergiat, kuiva huoneilma, pöly ja huonosti toimiva ilmanvaihto. Nuha ei kerro, onko vika talossa vai marraskuussa. Oireiden syyksi voidaan harvoin osoittaa yhtä ainoaa tekijää (Työterveyslaitos), eikä kosteus- ja homevauriota pidä koskaan todeta pelkän oireilun perusteella (Käypä hoito 2017).
Oireilu on silti hyvä syy selvittää asia (Hengitysliitto 2024). Epäilyä vahvistavat erityisesti nämä havainnot:
- Oireet helpottavat, kun olet poissa kotoa tai työpaikalta, ja palaavat palattuasi.
- Samassa tilassa oireilee useampi ihminen.
- Tiloissa on tunkkainen tai maakellarimainen haju, tai pinnoilla näkyy kosteuden jälkiä.
- Rakennuksessa on ollut vesivahinko tai siinä on ikäkaudelleen tyypillisiä riskirakenteita.
Homeallergia ja homealtistus: voiko ne testata?
Verikokeella ei voi osoittaa, että oireet johtuvat kodin tai työpaikan kosteusvauriosta. Käypä hoito -suosituksen mukaan ei ole laboratorio- tai muita tutkimuksia, joilla vaurio voitaisiin luotettavasti yhdistää yksittäisen ihmisen oireisiin (Käypä hoito 2017).
- Homeallergia tarkoittaa herkistymistä homeille, ja se näkyy IgE-vasta-aineina. Herkistyminen ei yleensä liity kosteusvaurioaltistumiseen, joten testiä ei suositella seulontaan perusterveydenhuollossa (Käypä hoito 2017).
- IgG-vasta-aineita eli niin sanottuja homevasta-aineita ei suositella lainkaan kosteusvaurioihin liitettyjen oireiden selvittelyyn (Käypä hoito 2017).
- Homealtistus ei ole diagnoosi vaan arkikielen sana. Altistuminen arvioidaan rakennuksesta, ei ihmisestä.
Käytännössä tämä tarkoittaa työnjakoa: lääkäri tutkii ja hoitaa oireet, ja rakennuksen kunnon selvittää pätevä asiantuntija.
Milloin lääkäriin?
Hakeudu lääkäriin, kun oireet haittaavat arkea, pitkittyvät tai palaavat toistuvasti. Sisäilmaan liittyvää oireilua hoidetaan ensisijaisesti perusterveydenhuollossa, eli käytännössä terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa (STM 2024, Hengitysliitto 2024).
- Kerro lääkärille, missä ja milloin oireet alkavat ja missä ne helpottavat. Lääkäri voi selvittää oireilun ajallista yhteyttä eri rakennuksiin (Hengitysliitto 2024).
- Jos sinulla on astma ja se pahenee, ota yhteyttä hoitopaikkaasi viivyttelemättä.
- Äkillinen tai voimakas hengenahdistus kuuluu päivystykseen. Hätätilanteessa soita 112.
Kuinka yleisiä kosteus- ja homevauriot ovat?
Merkittäviä kosteus- ja homevaurioita on arvioitu olevan 7–10 prosentissa pien- ja rivitalojen kerrosalasta ja 6–9 prosentissa kerrostalojen kerrosalasta. Kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa osuus on suurempi (Reijula ym. 2012).
Koulut ja päiväkodit12–18 %
Merkittävien kosteus- ja homevaurioiden arvioitu osuus rakennusten kerrosalasta. Tumma osa on arvion alaraja ja vaalea yläraja. Luvut ovat asiantuntija-arvioita. Lähde: Reijula ym. 2012, Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, s. 11.
PDFLuvut ovat Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden arvioita vuodelta 2012, eivät mittaustuloksia. Ne kertovat silti mittakaavan: vaurio on yleinen, mutta valtaosa rakennuksista on kunnossa.
Mistä kosteus- tai homevaurion tunnistaa?
Kosteus- tai homevaurion tunnistaa useimmiten hajusta tai pintojen muutoksista. Hengitysliitto luettelee tavallisimmat merkit (Hengitysliitto 2024):
- Materiaalien värimuutokset, tapetin kupruilu, maalin hilseily ja levyjen turpoaminen.
- Laattojen irtoaminen märkätiloissa.
- Pinnoilla näkyvä puuterimainen, harsomainen tai pistemäinen kasvusto.
- Tunkkainen, maakellarimainen tai imelä haju, joka voi tuntua vain ajoittain.
- Kosteuden tiivistyminen pinnoille.
Moni vaurio on rakenteen sisällä, eikä sitä näe päältä (Hengitysliitto 2024). Siksi puhdas pinta ei vielä kerro, että rakenne on kunnossa. Hajuista kerromme tarkemmin artikkelissa Mitä sisäilman eri hajut voivat kertoa?, ja maakellarin hajusta sivulla Sädesieni. Tietyn ikäisissä taloissa vaurio syntyy usein samoihin kohtiin, joista lisää artikkelissa 60–70-luvun talon riskirakenteet.
Toimi näin, jos epäilet hometta
Rakennuksen omistaja vastaa aina rakennuksen kunnosta, ja havaitut puutteet on selvitettävä ja korjattava viipymättä (Hengitysliitto 2024). Ensimmäinen askel riippuu siitä, kenen rakennuksesta on kyse.
Omakotitalon omistaja
Vastaat talon kunnosta itse. Tilaa tutkimus ja varmista, että tekijällä on ajantasainen koulutus ja pätevyys.
Taloyhtiön osakas
Ilmoita isännöitsijälle heti ja kirjallisesti, tiedoksi myös hallitukselle. Pintoja rikkovia tutkimuksia ei saa tehdä ilman taloyhtiön lupaa.
Vuokralainen
Ilmoita vuokranantajalle heti ja kirjallisesti. Ilmoittamatta jättäminen katsotaan laiminlyönniksi.
Jos taloyhtiö tai vuokranantaja ei ryhdy toimiin, voit ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan. Hän voi antaa omistajalle velvoittavan määräyksen (Hengitysliitto 2024). Työpaikalla asia etenee eri reittiä, ja siitä kerromme artikkelissa Sisäilmaongelma työpaikalla.
Älä yritä piilottaa tai myrkyttää vauriota. Biosideja ja otsonointia ei suositella ratkaisuksi sisätilojen homeongelmiin (
Hengitysliitto 2024). Vaurion syy on poistettava ja vaurioitunut materiaali vaihdettava.
Miten rakennus tutkitaan?
Mikrobikasvu todetaan ensisijaisesti rakennusmateriaalista otetusta näytteestä, joka analysoidaan laboratoriossa. Asumisterveysasetuksen mukaan pelkkä ilmanäyte ei riitä osoittamaan, että toimenpideraja ylittyy, vaan tulokselle tarvitaan muuta tukea (Asumisterveysasetus 545/2015).
Syy on käytännöllinen. Sisäilman mikrobimittaukset ovat vaikeasti tulkittavia, ja tavanomainen tulos ei sulje pois rakenteessa olevaa vauriota (Hengitysliitto 2024). Tutkimme siksi rakennuksen kokonaisuutena:
1
Lähtötiedot ja riskirakenteet
Käymme läpi piirustukset, korjaushistorian ja havaintosi. Rakennusvuosi kertoo paljon siitä, mistä kannattaa etsiä.
2
Kosteusmittaukset ja aistinvarainen tarkastus
Kartoitamme kosteuden ja haistamme, katsomme ja kokeilemme. Kokeneen tutkijan nenä on yhä hyödyllinen työkalu.
3
Rakenneavaukset ja näytteet
Avaamme epäillyt rakenteet ja otamme materiaalinäytteet. Tarvittaessa otamme myös ilma- ja pintanäytteitä.
4
Ilmavuotojen selvitys
Vaurio haittaa vasta, kun epäpuhtaudet pääsevät sisäilmaan. Reitit selvitetään paine-eromittauksella ja merkkiainekokeella.
5
Raportti ja jatkotoimet
Saat raportin, jossa kerromme löydökset, niiden merkityksen ja korjaustarpeen kiireellisyysjärjestyksessä. Jokaisen raporttimme laatii ja allekirjoittaa sertifioitu rakennusterveysasiantuntija (RTA).
Asunnon sisäilman mikrobitutkimus kahdella ilmanäytteellä maksaa noin 1 100–1 300 €, ja se sopii ensivaiheen selvitykseksi. Rakenteita avaava omakotitalon kuntotutkimus maksaa tyypillisesti 3 000–4 000 €. Tarkemmat esimerkit löydät oppaista Mitä sisäilmatutkimus maksaa? ja Paljonko kuntotutkimus maksaa?. Palveluistamme lähimpänä tätä aihetta ovat home- ja mikrobitutkimus ja kuntotutkimus.
Usein kysytyt kysymykset
Mistä tietää, onko talo hometalo?
Varmuuden saa vain tutkimalla rakenteet. Haju, näkyvät kosteusjäljet ja asukkaiden oireilu ovat syitä tutkia, mutta eivät todiste. Mikrobivaurio todetaan rakenteesta otetulla materiaalinäytteellä (Asumisterveysasetus 545/2015).
Mistä tietää, että on altistunut homeelle?
Omasta elimistöstä sitä ei voi mitata. Altistumista arvioidaan rakennuksen kunnon perusteella, koska luotettavaa laboratoriokoetta ei ole (Käypä hoito 2017).
Kuinka nopeasti oireet helpottavat?
Oireilu on usein ohimenevää ja lakkaa, kun tilasta poistuu (Hengitysliitto 2024). Jos oireet jatkuvat pitkään muuallakin, niiden syy kannattaa selvittää lääkärin kanssa.
Pitääkö tavarat hävittää?
Ei yleensä. Tavarat, joissa näkyy selvää homekasvustoa, hävitetään. Muut puhdistetaan huolellisesti. Jos ne haisevat puhdistuksen jälkeenkin homeelle tai aiheuttavat oireita, niistä kannattaa luopua (Hengitysliitto 2024). Ohjeet löydät artikkelista Irtaimiston puhdistus.
Voiko homekoira löytää vaurion?
Koira ilmaisee vain hajun, ja ilmaisu vaatii aina tarkemmat tutkimukset. Homekoirille tai niiden ohjaajille ei ole viranomaisen hyväksymää testausjärjestelmää (Hengitysliitto 2024). Me emme käytä homekoiria.
Lue myös
PALVELUHome- ja mikrobitutkimusSelvitämme, onko rakenteissa mikrobivaurio, kuinka laaja se on ja mistä se johtuu.PALVELUSisäilmatutkimusMilloin tutkimus kannattaa, miten se etenee ja mitä se maksaa.OPASMitä tehdä, jos epäilet sisäilmaongelmaa?Ensimmäiset askeleet järkevässä järjestyksessä.Epäiletkö hometta kotonasi tai työpaikallasi?
Kerro, mitä olet havainnut. Ehdotamme kohteeseen sopivat tutkimukset ja annamme maksuttoman tarjouksen. Emme tee korjaustöitä, joten arviomme on puolueeton.
PYYDÄ TARJOUS →SOITA 020 127 9960Kirjoittanut Niko Salminen, rakennusterveysasiantuntija (RTA), kosteusvaurion kuntotutkija (KVKT) ja korjaussuunnittelija (KVKS)
Lähteet
Hengitysliitto. Kodin kosteus- ja homevauriot. 3. päivitetty painos, 2024.
hengitysliitto.fiSosiaali- ja terveysministeriön työryhmä. Sisäilmaan liittyvän oireilun ja sairastumisen hoitosuositus, julkaistu 8.4.2024 (Terveysportti). Työterveyslaitoksen tiedote 10.4.2024.
ttl.fiSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ym. työryhmä. Kosteus- ja homevaurioista oireileva potilas. Käypä hoito -suositus 23.9.2016, päivitetty 25.1.2017. Suosituksen ylläpito on lopetettu 2024.
kaypahoito.fiMendell MJ ym. Health effects associated with dampness and mould. Teoksessa: WHO Guidelines for Indoor Air Quality: Dampness and Mould. Maailman terveysjärjestö, 2009, luku 4.
ncbi.nlm.nih.govTyöterveyslaitos. Sisäilma, terveys ja oireilu.
ttl.fiReijula K, Ahonen G, Alenius H, Holopainen R, Lappalainen S, Palomäki E, Reiman M. Rakennusten kosteus- ja homeongelmat. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012.
PDFSosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista (545/2015), 20 §.
stm.fi