Sisäilmatutkimus vs. Kuntotutkimus. Mitä eroa näillä on?

Sisäilman laatu ja rakennusten kunto ovat keskeisiä tekijöitä ihmisten terveydelle ja viihtyvyydelle. Kun on aika arvioida rakennuksen kuntoa tai selvittää mahdollisia sisäilmaan liittyviä ongelmia, saatat törmätä termeihin ”sisäilmatutkimus” ja ”kuntotutkimus”. Mutta mitä eroa näillä kahdella tutkimuksella oikeastaan on?

Sisäilmatutkimus

1. Tarkoitus: Sisäilmatutkimus keskittyy nimensä mukaisesti rakennuksen sisäilman laadun selvittämiseen. Se antaa tärkeää tietoa sisäilman laadusta asunnoissa, työpaikoilla sekä kouluissa ja päiväkodeissa. Tavoitteena on selvittää haitallisten tekijöiden, kuten homeiden ja bakteerien sekä erilaisten kemiallisten yhdisteiden ja päästöjen esiintymistä sisäilmassa.
2. Menetelmät: Sisäilmatutkimuksessa käytetään erilaisia mittalaitteita/keräimiä, millä sisäilmaa kerätään erityyppisille alustoille. Kerätyt näytteet lähetetään aina laboratorioon tutkittavaksi.
3. Tulos: Sisäilmatutkimuksen tulokset antavat tietoa siitä, onko rakennuksessa sisäilmaongelmia ja mitä jatkotoimenpiteitä niiden selvittämiseksi tarvitaan. Sisäilmaongelmien syyt johtuvat usein ilmanvaihdon ongelmista, rakenteiden virheistä tai haitallisista rakennusmateriaaleista. Sisäilmatutkimus ei kuitenkaan kerro, mistä epäpuhtaudet sisäilmaan tulevat vaan sen selvittämiseksi tulee tehdä rakenteita avaava kuntotutkimus.

Kuntotutkimus

1. Tarkoitus: Kuntotutkimus keskittyy kartoittamaan rakennuksen teknistä kuntoa ja mahdollisia rakenteellisia vaurioita tai puutteita. Kuntotutkimuksella selvitetään mikrobiongelman laajuus ja vaurioiden sijainti. Kosteusvauriokohteiden korjaussuunnittelu vaatii aina kattavan kuntotutkimuksen pohjalle.
2. Menetelmät: Kuntotutkimuksessa tutustutaan ensin rakennuksen piirustuksiin ja/tai muihin olemassa oleviin raportteihin. Tämän jälkeen tehdään suunnitelma kunto- eli rakennetutkimuksesta. Kohdekäynnillä Rakennusterveysasiantuntija -ja/tai Kosteusvaurionkuntotutkija, tutkii rakenteiden todellisen kunnon ja toteutuksen, ottaa rakenneavauskohdista materiaalinäytteitä, mittaa kosteutta rakenteissa- ja selvittää ilmayhteyden rakenteista sisäilmaan.
3. Tulos: Materiaalinäytteet lähetetään laboratorioon tutkittaviksi. Kohteella tehtyjen silmämääräisten havaintojen, mittaustulosten sekä laboratoriovastausten perusteella asiakkaalle kirjoitetaan kattava raportti rakennuksen kunnosta. Tämän raportin perusteella on helppo tehdä myös korjauskustannusarvio sekä kosteusvauriokohteen korjaussuunnittelu asiakkaalle. Meiltä asiakas saa tilattua nämä kaikki palvelut samasta paikasta, ja tämän lisäksi kauttamme onnistuu myös korjaustyön valvonta.

Yhteenveto:

Sisäilmatutkimus- ja kuntotutkimus tukevat toisiaan, ja tutkimukset on mahdollista myös yhdistää samalla kertaa tehtäviksi. Huomioithan, että kuntotutkimus voidaan tehdä ainoastaan kiinteistön omistajan, kuten taloyhtiön luvalla, kun taas sisäilmatutkimuksen voi asukas tehdä itse.