Sisäilman laadulla on tutkitusti mitattava yhteys ajatteluun ja keskittymiseen. Kävimme läpi kaksi Harvardin tutkimusta: toisen laboratoriosta, toisen oikeista toimistoista.

TIIVISTETTYNÄ

Laboratoriokokeessa kognitiiviset testipisteet olivat parhaassa sisäilmassa keskimäärin kaksinkertaiset tavanomaiseen toimistoon verrattuna.

Oikeissa toimistoissa pienhiukkasten ja hiilidioksidin nousu näkyi pieninä mutta johdonmukaisina muutoksina, eniten keskittymisessä.

Suomalaisissa toimistoissa VOC-pitoisuudet ovat yleensä pieniä. Yksittäisen rakennuksen tilanne selviää vain mittaamalla.

TUTKIMUS 1/2 · LABORATORIOKOE

Kun sisäilma parani, testipisteet jopa kaksinkertaistuivat

Harvardin T.H. Chan School of Public Healthin tutkijat seurasivat 24 toimistotyöntekijää kuuden työpäivän ajan kontrolloidussa toimistolaboratoriossa. Osallistujat eivät tienneet, millaista ilmaa he kulloinkin hengittivät. Olosuhteita oli neljä: tavanomainen toimisto (VOC 500–700 µg/m³), matala VOC-taso eli ”vihreä” (alle 50 µg/m³), matala VOC-taso ja tehostettu ilmanvaihto eli ”vihreä+”, sekä vihreä+, johon lisättiin keinotekoisesti hiilidioksidia (Allen ym. 2016).

Jokaisen päivän päätteeksi tehtiin 90 minuutin kognitiivinen testi, joka mittasi päätöksentekoa yhdeksällä osa-alueella. Kokonaispisteet olivat vihreässä ympäristössä keskimäärin 61 % ja vihreä+ -ympäristössä 101 % korkeammat kuin tavanomaisessa toimistossa (Allen ym. 2016).

Kognitiiviset kokonaispisteet

Tavanomainen toimisto = 100

Tavanomainen toimisto

100

Vihreä: matala VOC

161

Vihreä+: matala VOC ja tehostettu ilmanvaihto

201

Lähde: Allen ym. 2016, Environmental Health Perspectives

+299 %

Tiedon käyttö

+288 %

Strategia

+131 %

Kriisinhallinta

Suurimmat osa-aluekohtaiset erot, vihreä+ verrattuna tavanomaiseen toimistoon. Luvut ovat eroja testipisteissä selvästi erilaisten koeolosuhteiden välillä, eivät mittari ihmisen yleisestä suorituskyvystä. Tutkimuksen ensisijainen rahoittaja oli ilmanvaihtolaitevalmistaja Carrier (COGfx Study).

TUTKIMUS 2/2 · SEURANTA OIKEISSA TOIMISTOISSA

Pienetkin pitoisuusnousut näkyivät keskittymisessä

Toinen Harvardin tutkimusryhmä seurasi 302 toimistotyöntekijää 42 rakennuksessa kuudessa maassa (Kiina, Intia, Meksiko, Thaimaa, Iso-Britannia ja Yhdysvallat), kutakin vuoden ajan. Työpisteen sensori mittasi reaaliaikaisesti pienhiukkasia (PM2.5) ja hiilidioksidia. Hiilidioksidia käytettiin samalla ilmanvaihdon riittävyyden mittarina. Vuoden aikana osallistujat tekivät puhelimella toistuvasti kahta lyhyttä testiä (Cedeño Laurent ym. 2021).

Kyseessä on havainnoiva seurantatutkimus. Se osoittaa yhteyden, mutta ei yksinään todista syy-seuraussuhdetta.

NÄIN TESTIT TOIMIVAT

Värisanatesti

Ruudulla näkyy värin nimi, ja tehtävänä on valita mahdollisimman nopeasti nappi, joka vastaa tekstin väriä. Sanan merkityksestä ei saa välittää.

HELPPO

VIHREÄ

Sana ja väri ovat samat. Oikea vastaus: vihreä.

VAIKEA

SININEN

Sana sanoo ”sininen”, mutta väri on vihreä. Oikea vastaus: vihreä.

Vaikeaan tehtävään menee aina vähän enemmän aikaa, koska aivot haluavat lukea sanan. Tutkijat mittasivat, kuinka paljon kauemmin vaikeaan tehtävään meni kuin helppoon. Mitä suurempi ero, sitä enemmän sana häiritsi keskittymistä.

Laskutesti

Kymmenen kaksinumeroista yhteen- ja vähennyslaskua, esimerkiksi 47 + 28 tai 83 − 39. Mitataan, kuinka nopeasti vastataan ja kuinka monta oikeaa vastausta minuutissa ehditään antaa.

Kuinka paljon testitulokset heikkenivät?

Kun sisäilman pienhiukkaspitoisuus nousi 8,8 µg/m³ tai hiilidioksidipitoisuus 315 ppm. Jokainen muutos on heikennys: aikaa kului enemmän (+) ja oikeita vastauksia tuli vähemmän (−). Mitä pidempi palkki, sitä suurempi muutos.

Pienhiukkaset (PM2.5)

Hiilidioksidi (CO₂)

*Epävarma tulos, voi johtua sattumasta

Värisanatesti: vaikeisiin tehtäviin meni enemmän lisäaikaa

+6,2 %

+7,9 %

Laskutesti: oikeita vastauksia minuutissa

−1,5 %

−0,7 %*

Värisanatesti: oikeita vastauksia minuutissa

−0,7 %

−1,3 %

Laskutesti: vastausaika

+0,7 %*

+1,1 %

Värisanatesti: vastausaika

+0,8 %

+0,9 %

Lähde: Cedeño Laurent ym. 2021, Environmental Research Letters (luvut pyöristetty)

Mitä luvut käytännössä tarkoittavat?

Useimmat muutokset ovat noin prosentin luokkaa, eli yksittäisellä hetkellä ei mitään dramaattista. Selvästi suurin muutos näkyi värisanatestin vaikeissa tehtävissä: kun pitoisuudet nousivat, niihin kului 6–8 % enemmän lisäaikaa. Juuri ne mittaavat kykyä keskittyä, kun jokin häiritsee (Cedeño Laurent ym. 2021). Avokonttorissa työskentelevä tietää, miksi juuri se on oleellista.

Pienhiukkasten yhteys testituloksiin oli tilastollisesti merkitsevä vasta, kun pitoisuus oli vähintään 12 µg/m³. Tyypillinen pitoisuus työaikana oli Iso-Britanniassa noin 1 µg/m³ ja Yhdysvalloissa 1,7 µg/m³, Kiinassa 18 µg/m³ (Cedeño Laurent ym. 2021).

Kaksi erilaista tutkimusta, sama suunta

Laboratoriokoe näyttää, kuinka suuria eroja syntyy, kun sisäilma on selvästi huono tai selvästi hyvä. Toimistoseuranta taas näyttää, että pienetkin arkiset vaihtelut näkyvät, vähemmän dramaattisesti mutta johdonmukaisesti. Kummassakin useampi tekijä oli itsenäisesti yhteydessä tuloksiin (Allen ym. 2016; Cedeño Laurent ym. 2021). Siksi sisäilmaa kannattaa katsoa kokonaisuutena: kemialliset epäpuhtaudet, hiukkaset ja riittävä ilmanvaihto yhdessä.

Entä Suomessa?

Kumpaakaan tutkimusta ei tehty Suomessa, eikä tuloksia voi suoraan yleistää suomalaisiin työpaikkoihin. Työterveyslaitoksen mittausaineiston perusteella VOC-pitoisuudet suomalaisten toimistojen sisäilmassa ovat tyypillisesti pieniä (Työterveyslaitos 2021).

Toimistotyyppisille tiloille Työterveyslaitos on antanut TVOC-pitoisuudelle viitearvon 80 µg/m³. Se perustuu toimisto-, koulu-, terveydenhoito- ja päiväkotikohteiden mittauksiin: 90 prosentissa kohteista pitoisuus jää tätä pienemmäksi. Viitearvo ei ole terveysperusteinen raja, vaan sen avulla tunnistetaan tavanomaisesta poikkeavat tilanteet (Työterveyslaitos 2024). Asunnoille ja muille oleskelutiloille asumisterveysasetus antaa TVOC-pitoisuudelle toimenpiderajan 400 µg/m³ (STM 545/2015). Luvut kertovat siis eri asioista: toinen siitä, mikä on tavallista, toinen siitä, milloin on ryhdyttävä toimiin.

Asetuksen soveltamisohje muistuttaa, ettei 400 µg/m³:n alittuminen tarkoita, että sisäilma olisi automaattisesti kunnossa. Yksittäiselle yhdisteelle toimenpideraja on 50 µg/m³, ja eräille kosteusvaurioihin liittyville yhdisteille, kuten 2-etyyli-1-heksanolille ja TXIB:lle, vain 10 µg/m³ (Valvira 2016, päivitetty 2024).

Pienhiukkasille (PM2.5) asetuksen toimenpideraja sisäilmassa on 25 µg/m³ vuorokauden mittauksessa (STM 545/2015). Harvardin seurannan 12 µg/m³ ei ole suoraan verrattavissa siihen, koska tutkimuksessa tarkasteltiin hetkellisiä pitoisuuksia.

Yksittäisessä rakennuksessa voi silti esiintyä poikkeavia pitoisuuksia tai yksittäisiä merkityksellisiä yhdisteitä. Siksi olennaista on selvittää, mitä juuri teidän tilojenne sisäilmassa on.

LUE MYÖS

VOC-yhdisteet sisäilmassa – mitä niistä on hyvä tietää?

Mistä VOC-yhdisteet tulevat, mitä terveysvaikutuksia niihin voi liittyä ja miten niitä voi välttää.

Miten me selvitämme sisäilman laatua?

Sisäilman laatua ei näe silmällä eikä haista luotettavasti nenällä. Pelkkä VOC-mittauskaan ei yksinään riitä, vaan se on apukeino kokonaisvaltaisessa tutkimuksessa (Valvira 2016, päivitetty 2024). Rakennusterveysasiantuntijana teen työn mittareiden, näytteiden ja laboratorioanalyysien avulla. Tavallisimmat menetelmät:

Olosuhdemittaukset

Lämpötila, kosteus, CO₂ ja paine-erot, tarvittaessa jatkuvana seurantana. Näin nähdään, riittääkö ilmanvaihto ja pysyvätkö olosuhteet kunnossa – eivätkä tarjoa homeelle sopivaa juhlapaikkaa.

VOC-tutkimukset

Ilmanäyte kertoo, mitä tilassa hengitetään. Materiaalinäyte (bulk) paljastaa rakenteen yhdisteet. FLEC-mittaus eli pintapäästömittaus mittaa päästöt suoraan pinnasta rakennetta rikkomatta.

Hiukkaset ja kuidut

Hienon ja karkean pölyn määrä sekä teollisten mineraalikuitujen määritys ilmasta ja pinnoilta.

Mikrobit ja rakenteet

Mikrobinäytteet, kuntotutkimukset, merkkiainekokeet ja ilmanvaihtojärjestelmän tarkastus, kun epäillään kosteus- tai rakennevauriota.

Yhdessä kohteessa ei yleensä tarvita kaikkea. Valitsemme menetelmät tilanteen mukaan. Katso kaikki sisäilmatutkimuksemme

Epäiletkö toimistosi tai kotisi sisäilman laatua?

Kerro tilanteesta, niin katsotaan yhdessä, mikä tutkimus sopii juuri teille.

OTA YHTEYTTÄ →

Kirjoittanut

Niko Salminen, rakennusterveysasiantuntija (RTA)

Lähteet

Allen JG ym. Associations of Cognitive Function Scores with Carbon Dioxide, Ventilation, and Volatile Organic Compound Exposures in Office Workers. Environmental Health Perspectives 2016;124(6):805–812. PubMed

Cedeño Laurent JG ym. Associations between acute exposures to PM2.5 and carbon dioxide indoors and cognitive function in office workers. Environmental Research Letters 2021. IOPscience

Työterveyslaitos. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet toimistojen sisäilmassa vähäisiä. Tiedote 2.2.2021. ttl.fi

Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen viitearvot sisäilman kemiallisille yhdisteille ja mikrobeille toimistotyyppisissä kohteissa. Päivitetty 4.4.2024. ttl.fi

Valvira. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa III (§ 14–19). Ohje 8/2016, päivitetty 3.5.2024. PDF

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015, 15 § ja 19 §. Finlex

Mitä VOC-yhdisteet ovat?

VOC-yhdisteet (engl. Volatile Organic Compounds) ovat kaasumaisia aineita, jotka haihtuvat helposti ilmaan huoneenlämmössä. Ne ovat haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja näitä kaasuja meillä on sisäilmassa satoja, ja pitoisuudet ovat yleensä alhaisia. Ne voivat olla peräisin luonnollisista lähteistä tai ihmisen toiminnasta, kuten rakennus- ja sisustusmateriaaleista, liuottimista, huonekalujen materiaaleista, maaleista, lakasta, puhdistusaineista, ilmanraikastimista, savukkeiden savusta ja pakokaasuista. VOC-yhdisteitä löytyy myös sisätiloista, ja ne voivat kertyä ilmaan erityisesti huonosti tuuletetuissa tiloissa.

Mikä tekee VOC-yhdisteistä vaarallisia?

VOC-yhdisteet voivat olla terveydelle vaarallisia, ja niiden pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa monenlaisia terveysongelmia. Lyhytaikainen altistuminen voi aiheuttaa oireita kuten päänsärkyä, huimausta, väsymystä, silmien, nenän ja kurkun ärsytystä sekä allergisia reaktioita. Oireet aiheuttavat esimerkiksi viihtyvyyden ja työtehon laskua sekä sairauspoissaoloja. Pitkäaikainen tai toistuva altistuminen voi lisätä riskiä vakavampiin terveysongelmiin, kuten hengitystieoireisiin, sydän- ja verisuonitauteihin, maksan ja munuaisten vaurioihin sekä jopa syöpään.

Miten voit välttää VOC-yhdisteitä?

Yleisimmät VOC-yhdisteet 2-etyyli-1-heksanoli ja TXIB, joita esiintyy herkästi muovimattojen reaktioissa betonilattian kanssa. On tärkeää rajoittaa altistumista näille yhdisteille poistamalla vanhat muovimatot sekä liimat lattioista, myös esimerkiksi laminaatin alta. VOC-päästöjä voit vähentää myös välttämällä VOC-päästöjä sisältävien tuotteiden käyttöä sisätiloissa ja valitsemalla matala-VOC tai VOC-vapaat tuotteet aina kun se on mahdollista. Vähennä kemikaalien käyttöä kotona ja valitse ympäristöystävällisiä puhdistusaineita, jotka eivät sisällä haitallisia kemikaaleja. Pyri myös välttämään tuoksuja. Ota huomioon uusien kalusteiden ja elektroniikan vapauttamat VOC-päästöt. Anna uusien tuotteiden tuulettua hyvin ennen käyttöä. Pidä sisätilat puhtaina. Säännöllinen pölyjen pyyhintä ja imurointi pitää huolen, että pölyhiukkasiin mahdollisesti sitoutuneet VOC-yhdisteet eivät kuormita sisäilmaa. Jos käytät ilmanpuhdistimia, niin varmista että niissä on laadukas HEPA-suodatin, tai aktiivihiilisuodatin. Myös pölynimurin on hyvä olla varustettuna HEPA-suodattimella. Tupakansavu sisältää monia VOC-yhdisteitä. Pidä huolta, ettei sisätiloissa ja näiden välittömässä läheisyydessä tupakoida. Vähentämällä VOC-yhdisteiden määrää ympäristössäsi voit parantaa merkittävästi sisäilman laatua ja vähentää terveysriskejä.

Miten VOC-yhdisteitö voidaan tutkia?

VOC-yhdisteitä voidaan mitata ilmasta- ja materiaaleista tehtävin mittauksin. VOC- yhdisteille on määritelty Asumisterveysasetuksessa toimenpiderajat sekä Työterveyslaitos on määritellyt niille selkeät viitearvot. On siis määritelty kuinka paljon huoneilmassa saa olla erilaisia VOC-kaasuja. VOC-yhdisteiden luotettava mittaus ja tulosten tulkinta, vaatii asiantuntijan tarkastusta sekä näytteiden tutkituttamista laboratoriossa.

Ota yhteyttä

LUE MYÖS

Toimiston sisäilma ja aivot: mitä tutkimukset kertovat CO₂:sta, pienhiukkasista ja VOC-yhdisteistä? Kaksi Harvardin tutkimusta sisäilman yhteydestä keskittymiseen ja päätöksentekoon.

Raja-arvot ja tulosten tulkinta: TVOC ja VOC-mittaus sisäilmasta

Jos epäilet VOC-yhdisteiden aiheuttavan sisäilmaongelmia kodissasi tai työpaikallasi, luotettava sisäilmatutkimus selvittää lähteet ja pitoisuudet. Ota yhteyttä, niin autamme kartoittamaan tilanteen.