Sisäilmatutkimuksia tehdään, kun halutaan selvittää, aiheuttaako ihmisten oireilun rakennuksessa oleva ongelma. Sisäilman laatua voidaan tutkia aistinvaraisesti tai erilaisin mittauksin sekä näytteenotoin. Sisäilmatutkimus on ainoa tapa arvioida tarkasti sisäilman laatua työpaikalla tai kotona.

Ilmasta ja materiaaleista tutkittavia aineita ovat mm. seuraavat:

• – homeet ja bakteerit ( mm. sädesienet )
• – hiilidioksidi (CO2) ja Hhilimonoksidi (CO)
• – haihtuvat orgaaniset yhdisteet ( VVOC, VOC )
• – kokonais- VOC -pitoisuus ( TVOC )
• – asbesti ja mineraalivillakuidut
• – PAH -yhdisteet
• – PCB – ja lyijy-yhdisteet
• – ammoniakki ja formaldehydit
• – akrylaatit, aldehydit, amiinit, fenolit
• – hapot ja emäkset
• – liuotinaineet
• – pienhiukkaset, hiukkasmaiset epäpuhtaudet

VOC-analyysillä mitataan rakenteiden tilaa sisäilman kautta. Mittaamalla ns. haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC) voidaan tutkia sisäilman hajua, ärsytystä tai muita oireita aiheuttavia yhdisteitä ja niiden pitoisuuksia.

Painesuhteiden seurantamittauksilla sekä rakenteiden tiiviyden tutkimisella merkkiaineiden avulla saadaan luotettavasti selville mahdollisten epäpuhtauksien esim. mikrobit kulkureitit rakenteista sisäilmaan.

Mikrobitutkimus

Ihmisten vaivat hometaloissa ovat usein silmä- tai hengitystieoireilua. Silmien sidekalvolle tai hengitysteihin vaikuttava tekijä joutuu todennäköisimmin ilman välityksellä. Tätä taustaa vasten ainoa relevantti tutkimuskohde on sisäilma.

Andersen keräimellä otetun ilmanäytteen antama tulos kertoo parhaimmillaan erittäin hyvin sen, onko sisäilman mikrobiologia tavanomainen vai ei.