Sisäilmatutkimus Helsinki, Tampere ja koko Etelä-Suomi

Suoritamme asbestikartoituksen ennen korjaustöitä ja varmistamme korjausalueen puhtauden korjaustöiden jälkeen nopeasti ja luotettavasti.

Tulokset saatte suullisesti tarvittaessa jopa samana päivänä näytteenotosta ja myös kirjallisesti nopeasti.

Asbestilainsäädäntö muuttui vuoden 2016 alusta

Tärkeimmät lainmuutokset ovat, että

– Asbestikartoitus tuli pakolliseksi 

– Ilmannäytteen ottaminen tuli pakolliseksi (altistumisalueen puhtauden varmistaminen)

Rakennuttajan tai muun, joka ohjaa tai valvoo rakennushanketta, johon voi sisältyä asbestipurkutyötä, on huolehdittava asbestikartoituksen tekemisestä. 

Koska asbestipitoisten rakennusmateriaalien valmistus ja maahantuonti kiellettiin vuoden 1993 alusta ja myyminen ja käyttöönotto vasta 1994 alusta, tulee käytännössä kaikissa ennen vuotta 1994 valmistuneissa rakennuksissa varmistua, sisältääkö purettavat rakenteet asbestia.

Asbestikartoitus täytyy dokumentoida eli tehdä asbestikartoitusraportti.

Asbestikartoitusraportti tulee luovuttaa päätoteuttajalle, asbestipurkutyöhön ryhtyvälle työnantajalle tai itsenäiselle työnsuorittajalle, jotta tämä voi suunnitella ja toteuttaa työn turvallisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että rakennuttaja sisällyttää asbestikartoitusraportin turvallisuusasiakirjaan.

Altistumisalueen puhtaus on varmistettava ennen kuin tila luovutetaan tilaajalle. Osastointimenetelmällä tehdyn purkutyön jälkeen on osaston puhtaus varmistettava ilmanäytteiden avulla ennen osastoinnin purkamista. Tilojen luovutuksesta on tehtävä asiakirja, johon on liitettävä tilan puhtaaksi osoittava ilmanäytteen analyysilausunto.

Myös rakennusmateriaaleissa esiintyvien muiden haitallisten kemiallisten yhdisteiden kuten PAH- ja PCB-yhdisteiden sekä raskasmetallien kartoittaminen on rakennusterveys- ja työturvallisuuskysymys.

Analytiikka tukee kiinteästi lakisääteisiä vaarallisen jätteen selvityksiä ja rakennetun ympäristömme riskien hallintaa.

Pintakosteuskartoitus

Pintakosteuskartoituksessa rakenteiden kosteutta havainnoidaan rakenteen pinnalla pintakosteudenosoittimella, mikä oikein käytettynä on hyvä apuväline arvioimaan rakenteen sen hetkistä kosteusjakautumaa.

Pintakosteuskartoitus on aina vain suuntaa antava menetelmä, minkä perusteella voidaan tehdä päätelmiä mahdollisesti tarvittavista tarkemmista tutkimuksista.

Kosteusmittaus rakenteista

Rakenteiden kosteutta mitataan rakenteen sisältä porareikämittauksilla. Betonirakenteen kosteuspitoisuuden selvittämiseen voidaan käyttää myös hieman hankalampaa näytepalamenetelmää.

Viiltomittauksia voidaan suorittaa esimerkiksi muovimaton alapuolisen lattiarakenteen kosteuspitoisuuden selvittämiseksi.

Puurakenteista kosteutta mitataan ns. piikkimittauksella, joka ilmaisee kosteuden painoprosentteina.

Kumpikin edellä mainittu kosteustekninen selvitys kertoo kuitenkin aina vain tarkasteluhetken tilanteen ja siten esim. vanhat ja jo kuivuneet kosteusvauriot eivät tule näissä kartoituksissa tai mittauksissa esille.

Sisäilmaongelmien yhtenä yleisimpänä syynä ovat rakenteiden ilmavuodot ja ilmavuotojen kautta tapahtuva epäpuhtauksien esim. mikrobien pääsy rakenteista sisäilmaan. Ilmavuotoja voidaan tutkia merkkiainekokeella, missä tutkittavaan tilaan, esim. asuntoon tai toimistoon tehdään alipaine ja merkkiainekaasua syötetään rakenteen sisään. Mittalaitteisto havaitsee vuotavan merkkianeen. Laitteisto on hyvin herkkä havaitsemaan pienimmätkin vuotokohdat, joten menetelmä soveltuu hyvin vuotokohtien paikannuksiin ja tiivistyskorjausten jälkitarkistuksiin.

Käytössämme ovat nykyaikaiset mittalaitteistot ja pätevä henkilökunta.

Merkkiainekoe on tarkin menetelmä vuotokohtien paikannukseen. Rakenteisiin syötetään merkkiainekaasua, jota sitten mitataan analysaattorilla. Mitattava tila yleensä alipaineistetaan. Mittalaitteisto on hyvin herkkä havaitsemaan pienimmätkin vuotokohdat, joten menetelmä soveltuu korkeaa tarkkuutta vaativiin kohteisiin, kuten tiivistyskorjausten esitutkimuksiin ja jälkitarkistuksiin.

Merkkiainekoe tehdään RT-ohjeen mukaisesti (RT 14-11197 Rakenteiden ilmatiiveyden tarkastelu merkkiainekokein). Merkkiainekokeessa rakenteisiin syötetään merkkiainekaasua joko rakenteen toiselta puolelta tai porattavien syöttöreikien kautta. Merkkiaineena käytetään typpi-vetyseosta, jossa on typpeä 95% ja vetyä 5%. Mittari havaitsee vuotokohdista läpi pääsevän vedyn. Typpeä käytetään vain laimentamaan vetypitoisuutta, jolloin ei ole syttymis- tai räjähdysvaaraa.

Tiiviysmittaus merkkiainekokein tehdään usein kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten yhteydessä sekä ennen tiivistyskorjauksia, jotta korjaukset saadaan kohdistettua oikein.

Laadunvarmistuksena merkkiainekokeet tehdään vielä korjausten jälkeen. Useimmiten tutkittava kohde on alapohja ja sen liitokset, sillä maapohjasta nousee radonia ja mikrobeita. Myös seinärakenteita tai yläpohjaa voidaan tutkia.

Ilma siirtyy rakennuksen rakenteista sisään ja ulos pääosin ulko- ja sisäilman paine-erojen vaikutuksesta. Samalla ilman mukana siirtyy epäpuhtauksia, mitkä voivat aiheuttaa sisäilmaongelmaa.

Rakenteissa olevien epäpuhtauksien sisäilmaan kulkeutumisen osoittamiseksi selvitämme tarvittaessa rakennuksessa vallitsevia painesuhteita ja rakennuksen sisä- ja ulkoilman välisiä paine-eroja. Jatkuvatoimisella paine-eromittauksella pystymme selvittämään rakennuksen eri osien paine-erot reaaliaikaisesti vaikkapa minuutin välein tietoa kerättynä.

Jatkuvatoimisten mittausten tavoitteena on tuottaa reaaliaikaista informaatiota keskitetysti samaan järjestelmään. Tieto välittyy pilveen ja on koko mittauksen ajan reaaliaikaisesti käytettävissä. Kertyvästä mittaustiedosta voidaan havaita esimerkiksi toistuvia muutoksia.

Paine-eromittaukseen voidaan liittää mukaan myös sisäilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden mittaukset.

Jatkuvatoimisen mittauksen kesto on yleensä 1-2 viikkoa, mutta tarpeen vaatiessa tietoa voi kerätä pidemmältäkin ajalta. Väliraportteja voidaan toimittaa sovitun aikataulun mukaisesti.