Blogi

Mikrobit

Mikrobit

Mikrobit, eli bakteerit, sienet (hiivat ja homeet), virukset ja alkueliöt ovat toisistaan poikkeavia eliöitä ja niillä on erinomainen lisääntymiskyky. Bakteerit ja sienet pystyvät elämään ilman isäntäsolua, kun taas virukset tarvitsevat elävän isäntäsolun.

Mikrobeja esiintyy kaikkialla, koska niillä on kyky sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.

Bakteerit ovat kooltaan pienempiä kuin sienet, bakteerisolujen läpimitta on noin 1 μm. Aktinomykeetit eli sädesienet ovat bakteereita, joilla on jossain elinkierron vaiheessa rihmasto ja ne muistuttavat siten sieniä. Aktinobakteereihin kuuluvat Streptomyces-lajit liittyvät usein kosteusvaurioihin ja niillä on tyypillinen mullan ja maakellarin haju.

Sienet (hiivat ja homeet) jaotellaan lämpötila- ja kosteusvaatimusten sekä itiömuodostuksen perusteella. Sienet muodostavat rihmastoa ja lisääntyvät itiöiden avulla. Yksi sienirihmaston muodostama pesäke voi tuottaa satoja tuhansia itiöitä.

Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio.

Mikrobien esiintyminen

Suomessa ilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri vuodenaikojen mukaan. Talvella ilmassa on hyvin vähän mikrobeja, kun maa on lumen peitossa. Ulkoilman pääasialliset mikrobilähteet ovat maaperä, kasvit, erilaiset pistemäiset lähteet (maalla esim. viljapelto), vesi ja kaukokulkeutumat.

Rakennuksen sisäilman mikrobistoon vaikuttavat ulkoilman mikrobit ja mikrobien sisälähteet, joita ovat mm. elintarvikkeet, polttopuut, huonekasvit, ilmankostuttimet, huonepöly, kotieläimet, ihminen itse, jne.

Mikrobikasvu

Materiaalin kosteus vaikuttaa eniten siihen, alkaako mikrobikasvu vai ei. Rakennuksessa kosteus voi olla peräisin useista lähteistä, esim. sade- ja sulamisvesistä, maaperästä, ulko- ja sisäilmasta tai käyttövesistä. Mikrobikasvun alkaminen edellyttää, että materiaalissa on mikrobeja, itiöitä tai pieni määrä vanhaa kasvustoa. Ravinteiden suhteen mikrobit ovat vaatimattomia, koska lähes kaikki eloperäinen materiaali kelpaa energialähteeksi. Puu, kipsilevyn pahvi, tapetti ja muut selluloosapitoiset materiaalit sopivat monille mikrobeille, mutta useille riittää jopa tavallinen huonepöly. Esim. betonin, tiilen, kevytsoraharkon ja rakennuslevyjen pinnalle voi muodostua homekasvustoa, jos pinnalla on pölyä tai muuta likaa.

Pitkäaikainen kosteusrasitus, joka ylittää materiaalin tai rakenteen kosteudensietokyvyn, johtaa rakenteiden home- ja lahovaurioihin. Sen sijaan lyhytaikainen ja tilapäinen (muutamassa vuorokaudessa kuivuva) kosteusrasitus ei yleensä aiheuta haittaa.

Mikrobiongelmaa tutkitaan joko ilmasta kerättävillä ilmanäytteillä tai laajemmalla kuntotutkimuksella, missä rakenteita avataan ja otetaan materiaalista näytteitä. Kaikki näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran hyväksymään laboratorioon minkä jälkeen asiakas saa selkeän lausunnon tuloksista.

Lähteet:

THL: Kosteus- ja mikrobivaurio rakennuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista

Jaa tätä:

Ota yhteyttä Suomen Sisäilmatutkimus Oy:n asiantuntijoihin alla olevasta painikkeesta!