Search

Tekijä: Sarianna Salminen

Kategoriat
blogi

Aktinobakteerit eli sädesienibakteerit

Sädesieni ei ole pahaenteisestä nimestään huolimatta sieni, vaan bakteeri ja tarkemmin sanottuna aktinobakteereihin kuuluva maaperäbakteeri. Sädesieni viihtyy hyvin samankaltaisissa olosuhteissa kuin home, eli kun kosteutta ja orgaanista materiaalia riittää, niin sädesieni kasvaa. Sädesieni on hyvin yleinen luonnossa, jossa sitä esiintyy lähes kaikkialla maaperässä. Ongelmaksi sädesieni muodostuu silloin kun se pääsee valtaamaan rakennuksia.

Sädesienellä alin kasvun mahdollistava rakenteen huokosilman suhteellinen kosteus RHmin = 95 %. Suotuisissa olosuhteissa mikrobikasvusto voi kehittyä muutamassa päivässä. Vaihtelevissa kosteus- ja lämpöolosuhteissa mikrobikasvu hidastuu. Ne lisääntyvät olosuhteissa, joissa juuri mikään muu mikrobi ei pysty kasvamaan. 

Sädesienen yleisimmin aiheuttamat oireet

Sädesienen erittämät aineenvaihduntatuotteet ovat myrkyllisiä ja leviävät helposti sisäilmaan. Sädesieni voi aiheuttaa eri ihmisillä hieman erilaisia ja eri asteisia oireita. Tyypillisimpiä oireita ovat kuitenkin erilaiset hengitystieoireet ja väsymys. Pitkäaikainen altistuminen sädesienelle saattaa aiheuttaa parantumattomia ja kroonisia oireita.

Sädesieni voi aiheuttaa ainakin seuraavanlaisia oireita:

  • Hengenahdistus
  • Nuha
  • Yskä
  • Kurkkukipu
  • Kuume
  • Väsymys
  • Päänsärky
  • Huono olo
  • Silmien kutina
  • Iho-oireet
  • Lihas- ja nivelkipu

Homeen haju saatta kertoa sädesienestä

Sädesieni on helpointa tunnistaa sille tunnusomaisesta maakellarin hajusta. Sädesieni erittää kasvaessaa geosmiinia, joka aiheuttaa maakellarin hajun. Itse asiassa maakellarien betoniseinät ovat yksi yleisimmistä paikoista, josta sädesientä todennäköisesti löytää. Mikäli maakellarin hajua esiintyy asuinrakennuksessa, niin siinä tapauksessa asia kannattaa ottaa vakavasti sillä pahimmillaan kokonaisia kerrostaloja on purettu kun sädesieni on päässyt leviämään tarpeeksi laajalle.

Kategoriat
blogi

Sisäilmaongelma työpaikalla – miten toimia?

Moni etsii terveellistä työpaikkaa, eikä syyttä. Puhdas sisäilma lisää työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Työpaikoilla sisäilman laatu on keskeinen osa sekä työntekijöiden hyvinvointia että tilojen turvallista käyttöä.

Milloin sisäilmaongelmaa kannattaa epäillä?

Sisäilmaepäily herää usein silloin, kun työntekijöille ilmaantuu erilaisia oireita työpäivän aikana ja oireet lievittyvät tai poistuvat kokonaan poissa ollessa työpaikalta. Oireet voivat olla esimerkiksi hengitystieoireita, silmien tai ihon ärsytystä, päänsärkyä tai yleistä väsymystä.

Tyypilliset sisäilmaongelmien syyt työpaikoilla

Työpaikoilla sisäilmaongelmia voivat aiheuttaa useat eri tekijät. Yleisiä syitä ovat esimerkiksi rakennus- ja sisustusmateriaalien päästöt, pöly ja mineraalivillakuidut, kosteus- ja mikrobivauriot sekä puutteellinen tai toimimaton ilmanvaihto. Ongelmat voivat liittyä yksittäiseen tilaan tai koko rakennukseen.

Miten toimia, jos epäilet sisäilmaongelmaa?

Mikäli epäilet sisäilmaongelmaa työpaikallasi, asia on syytä ottaa esiin työterveyshuollon vastaanotolla. Lisäksi epäilystä tulee ilmoittaa työnantajalle, jotta tilannetta voidaan ryhtyä selvittämään asianmukaisesti.

Tutkimukset ja jatkotoimet

Selvittely alkaa asiantuntijan toteuttamilla tutkimuksilla, joiden avulla pyritään tunnistamaan mahdollinen ongelma ja sen aiheuttajat. Sisäilmaongelmien selvittäminen edellyttää usein moniammatillista osaamista ja huolellista suunnittelua. Tarvittaessa työpaikalle voidaan perustaa sisäilmaryhmä tukemaan selvitys- ja päätöksentekoprosessia.

Kun kiinteistön kunto ja sisäilmaan vaikuttavat tekijät on selvitetty, tutkimustulokset käydään läpi asiantuntijan kanssa ja arvioidaan korjaussuunnittelun tarve. Työntekijöille tulee tarvittaessa järjestää puhdas väistötila siihen saakka, kunnes havaitut ongelmat on korjattu.

Kategoriat
blogi

Mikrobit rakennuksissa | Suomen Sisäilmatutkimus Oy

Mikrobit, eli bakteerit, sienet (hiivat ja homeet), virukset ja alkueliöt ovat toisistaan poikkeavia eliöitä ja niillä on erinomainen lisääntymiskyky. Bakteerit ja sienet pystyvät elämään ilman isäntäsolua, kun taas virukset tarvitsevat elävän isäntäsolun.

Mikrobeja esiintyy kaikkialla, koska niillä on kyky sopeutua erilaisiin olosuhteisiin.

Bakteerit ovat kooltaan pienempiä kuin sienet, bakteerisolujen läpimitta on noin 1 μm. Aktinomykeetit eli sädesienet ovat bakteereita, joilla on jossain elinkierron vaiheessa rihmasto ja ne muistuttavat siten sieniä. Aktinobakteereihin kuuluvat Streptomyces-lajit liittyvät usein kosteusvaurioihin ja niillä on tyypillinen mullan ja maakellarin haju.

Sienet (hiivat ja homeet) jaotellaan lämpötila- ja kosteusvaatimusten sekä itiömuodostuksen perusteella. Sienet muodostavat rihmastoa ja lisääntyvät itiöiden avulla. Yksi sienirihmaston muodostama pesäke voi tuottaa satoja tuhansia itiöitä.

Kosteusvaurioindikaattori on mikrobi, jota ei yleensä tavata terveessä, vaurioitumattomassa rakennuksessa ja jonka esiintyminen rakennuksesta otetussa näytteessä viittaa siihen, että rakenteessa on tai on ollut kosteusvaurio.

Mikrobien esiintyminen

Suomessa ilman mikrobipitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti eri vuodenaikojen mukaan. Talvella ilmassa on hyvin vähän mikrobeja, kun maa on lumen peitossa. Ulkoilman pääasialliset mikrobilähteet ovat maaperä, kasvit, erilaiset pistemäiset lähteet (maalla esim. viljapelto), vesi ja kaukokulkeutumat.

Rakennuksen sisäilman mikrobistoon vaikuttavat ulkoilman mikrobit ja mikrobien sisälähteet, joita ovat mm. elintarvikkeet, polttopuut, huonekasvit, ilmankostuttimet, huonepöly, kotieläimet, ihminen itse, jne.

Mikrobikasvu

Materiaalin kosteus vaikuttaa eniten siihen, alkaako mikrobikasvu vai ei. Rakennuksessa kosteus voi olla peräisin useista lähteistä, esim. sade- ja sulamisvesistä, maaperästä, ulko- ja sisäilmasta tai käyttövesistä. Mikrobikasvun alkaminen edellyttää, että materiaalissa on mikrobeja, itiöitä tai pieni määrä vanhaa kasvustoa. Ravinteiden suhteen mikrobit ovat vaatimattomia, koska lähes kaikki eloperäinen materiaali kelpaa energialähteeksi. Puu, kipsilevyn pahvi, tapetti ja muut selluloosapitoiset materiaalit sopivat monille mikrobeille, mutta useille riittää jopa tavallinen huonepöly. Esim. betonin, tiilen, kevytsoraharkon ja rakennuslevyjen pinnalle voi muodostua homekasvustoa, jos pinnalla on pölyä tai muuta likaa.

Pitkäaikainen kosteusrasitus, joka ylittää materiaalin tai rakenteen kosteudensietokyvyn, johtaa rakenteiden home- ja lahovaurioihin. Sen sijaan lyhytaikainen ja tilapäinen (muutamassa vuorokaudessa kuivuva) kosteusrasitus ei yleensä aiheuta haittaa.

Mikrobiongelmaa tutkitaan joko ilmasta kerättävillä ilmanäytteillä tai laajemmalla kuntotutkimuksella, missä rakenteita avataan ja otetaan materiaalista näytteitä. Kaikki näytteet lähetetään tutkittavaksi Eviran hyväksymään laboratorioon minkä jälkeen asiakas saa selkeän lausunnon tuloksista.

Lähteet:

THL: Kosteus- ja mikrobivaurio rakennuksessa

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista

Epäiletkö sisäilmaongelmaa?

Sisäilmaongelmien ratkominen ja talon rakenteiden kunnon selvittäminen on erikoisalaamme.

Täytä lomake ja otamme yhteyttä!