Ratapölkyn haju vanhan talon kellarissa tai ullakolla on yksi tunnistettavimmista sisäilman hajuista. Sen takana ovat yleensä kivihiilitervasta valmistetut rakennusmateriaalit ja niistä haihtuvat PAH-yhdisteet. Kerromme, mistä materiaaleista on kyse, mitä niiden terveysvaikutuksista tiedetään, miten tilanne tutkitaan ja milloin korjauksia oikeasti tarvitaan.
TIIVISTETTYNÄ
Rakennusten PAH-yhdisteet ovat peräisin kivihiilitervasta valmistetuista tuotteista, kuten pikisivelyistä, tervapahveista ja kreosootilla käsitellystä puusta.
Asunnoissa mitatut pitoisuudet ovat yleensä pieniä. Tavallisin haitta on voimakas haju, joka tuntuu jo paljon ennen terveydelle haitallisia pitoisuuksia.
Haitta arvioidaan PAH(16)-ilmanäytteellä ja materiaalinäytteillä. Materiaalia ei aina tarvitse purkaa, jos päästöjen pääsy sisäilmaan voidaan luotettavasti estää.
Mitä PAH-yhdisteet ovat?
PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt ovat suuri yhdisteiden ryhmä, jota syntyy orgaanisen aineen epätäydellisessä palamisessa. Rakennuksissa ne liittyvät kivihiilitervatuotteisiin. Kun kivihiiltä kuivatislataan, syntyy kivihiilitervaa. Tervaa edelleen tislaamalla saadaan öljymäistä kreosoottia, ja tislausjäännöksenä jää lähes kiinteää kivihiilipikeä (THL 2023).
Tuotteiden nimiä on käytetty epäjohdonmukaisesti. Kreosootti ja kivihiilipiki sekoitetaan usein, ja joskus kivihiiliterva sekoitetaan maaöljystä valmistettuun bitumiin, jossa on vain vähän PAH-yhdisteitä. Siksi rakennusasiakirjoista ei käytännössä voi päätellä, sisältääkö tuote PAH-yhdisteitä (THL 2023). Varmuus saadaan vain näytteillä.
Sisäilman kannalta tärkein yhdiste on naftaleeni, koska se haihtuu huoneenlämmössä vähintään kymmenen kertaa helpommin kuin muut PAH-yhdisteet. Tunnettu syöpävaarallinen bentso(a)pyreeni taas ei juuri haihdu huoneenlämmössä (Työterveyslaitos 2010).
Missä rakenteissa PAH-materiaaleja on?
Kivihiilitervan kyky parantaa rakennusmateriaalien kosteudenkestävyyttä ja suojata lahoamiselta huomattiin jo 1800-luvulla. Sillä käsiteltiin puu-, tiili- ja betonirakenteita, ja sitä imeytettiin eristyspapereihin ja -levyihin (THL 2023). Tyypillisiä löytöpaikkoja ovat:
| Rakennuksen osa | Tyypillinen PAH-materiaali |
|---|
| Yläpohja ja ullakko | Kivihiilitervalla käsitellyt puupalkit |
| Välipohja | Tervatut palkinpäät, pikisivelyt (myös rintamamiestaloissa) |
| Alapohja ja kellari | Pikisivelyt, valuasfaltti lattiassa, sively tiiliseinän takana |
| Julkisivu | Tervapahvi laudoituksen takana |
| Vesikatto | Kermit, sivelyt ja pikimaalit |
Samoissa rakenteissa voi olla useita kerroksia eri haitta-aineita, esimerkiksi PAH-yhdisteitä ja asbestia (THL 2023).
Miltä PAH-yhdisteet haisevat?
Kivihiilitervatuotteilla on pistävä ja helposti tunnistettava kyllästetyn ratapölkyn haju (THL 2023). Yksittäisten PAH-yhdisteiden hajukynnykset ovat matalia, ja jo noin 2 µg/m³:n pitoisuuden yleensä haistaa (Työterveyslaitos).
Asiantuntijan vinkki: pelkkä naftaleenin koipallomainen haju ilman ratapölkkymäistä hajua viittaa usein siihen, että hajun lähde on jokin muu kuin rakennusmateriaali (
THL 2023). Siksi hajun laatu kannattaa kuvata tarkasti jo yhteydenotossa.
Päästöt jatkuvat yleensä koko materiaalin käyttöiän, jos siinä on paljon PAH-yhdisteitä. Eniten haihtuu huokoisista materiaaleista, kuten pahveista ja papereista, ja lämpötilan ja kosteuden vaihtelu lisää päästöjä. Kivihiilipiken lasittunut pinta hillitsee haihtumista, mutta se on harvoin täysin tiivis ja haurastuu vanhetessaan. Rakenteita rikottaessa päästöt voivat voimistua merkittävästi (THL 2023).
PAH-yhdisteet ja terveys
Asunnoista mitatut PAH-pitoisuudet ovat pääsääntöisesti hyvin pieniä, tyypillisesti alle 1 µg/m³ (THL 2023). Työterveyslaitoksen mukaan naftaleenin 2 µg/m³:n pitoisuus ei aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia edes kokoaikaisessa altistumisessa (Työterveyslaitos).
Suurina pitoisuuksina haihtuvat PAH-yhdisteet voivat ärsyttää silmiä ja aiheuttaa yleisoireita, kuten päänsärkyä, huimausta tai huonovointisuutta (THL 2023). Voimakas ja pitkittynyt hajuhaitta voi myös kuormittaa, ja se voi näkyä esimerkiksi unettomuutena ja keskittymisvaikeuksina (THL 2023).
Asuminen ja oleskelu
Altistuminen hengitysilman kautta
Tavallisin haitta on haju ja viihtyvyys
Pitoisuudet yleensä alle 1 µg/m³
Iholle altistutaan harvoin
Purku- ja korjaustyö
Altistuminen pölyn, höyryn ja ihon kautta
Päästöt voivat kasvaa huomattavasti rakenteita rikottaessa
Toistuva ihokosketus voi ärsyttää ja herkistää auringonvalolle
Työ tehdään haitta-ainepurkuna suojautuneena
Pitkäaikaisvaikutuksista tiedetään eniten työperäisestä altistumisesta. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut kivihiilitervan ja kivihiilipiken syöpää aiheuttaviksi ja kreosootin todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi. Rakennusmateriaalien päästöihin liittyvää syöpäriskiä ei ole tutkittu, ja suomalaisissa ei-teollisissa sisäilmanäytteissä bentso(a)pyreenin pitoisuudet ovat jääneet alle määritysrajan (THL 2023). Tilanne kannattaa siis selvittää huolella, mutta paniikkiin ei ole syytä.
Jos sinulla on oireita, keskustele niistä lääkärin kanssa. Rakennustutkimus kertoo, mitä rakenteissa ja sisäilmassa on, mutta ei korvaa terveydellistä arviota.
Raja- ja viitearvot
RAJA-ARVO, VIITEARVO VAI TAVOITETASO?
Toimenpideraja
Asumisterveysasetuksen raja asunnoille ja muille oleskelutiloille. Ylittyessä haitta on selvitettävä ja tarvittaessa korjattava.
Viitearvo
Kertoo, mikä on tavanomaista. Työterveyslaitoksen toimistojen viitearvojen alle jää 90 % mitatuista kohteista. Teollisuudessa viitearvon ylitys on merkki selvittää päästölähteet. Ei terveysraja.
Tavoitetaso
Suositus tasosta, johon hyvillä käytännöillä kannattaa pyrkiä. Ei velvoittava.
HTP-arvo
Työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus. Koskee työntekijän altistumista hengitysvyöhykkeellä, 8 tunnin tai 15 minuutin keskiarvona.
ASUNTOIlmanäyte
10 µg/m³
Naftaleeni sisäilmassa. Vastaa WHO:n vuosikeskiarvon ohjearvoa. Ylittyessä tilanne on selvitettävä.
ASUNTOAistinvarainen
Ei hajua
Sisäilmassa ei saa esiintyä naftaleenin hajua. Ratapölkkymäinen haju voidaan pitää toimenpiderajan ylityksenä.
TOIMISTOIlmanäyte
2 µg/m³
Naftaleeni toimistotyyppisissä tiloissa. Auttaa tunnistamaan tavanomaisesta poikkeavat tilanteet, ei terveysraja.
SISÄILMAIlmanäyte
0,01 µg/m³
Bentso(a)pyreeni. Hyvän sisäilman tavoitteena voidaan soveltaa Työterveyslaitoksen työpaikoille ehdottamaa tasoa.
TYÖPAIKKATyöilma
50 µg/m³
Naftaleeni kreosoottikyllästämöissä ja kyllästetyn puutavaran käsittelyssä. Taso, johon työssä tulisi pyrkiä.
TYÖPAIKKA8 h
5 000 µg/m³
Naftaleeni työntekijän hengitysvyöhykkeellä (5 mg/m³) työssä, jossa naftaleenia tai kreosoottia käsitellään. Haitalliseksi tunnettu pitoisuus, ei tavoitetaso.
Sama aine, eri mittapuu. Asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa, kuten kouluissa, sisäilmaa verrataan asumisterveysasetuksen toimenpiderajaan 10 µg/m³, ja toimistoissa Työterveyslaitoksen viitearvoon 2 µg/m³. Työterveyslaitoksen sisäilman tavoitetaso naftaleenille on 2 µg/m³, eikä hajua saa esiintyä (
Työterveyslaitos 2010). HTP-arvo 5 000 µg/m³ koskee vain työtä, jossa naftaleenia tai kreosoottia käsitellään. Sisäilmassa se olisi 500-kertainen toimenpiderajan ylitys.
Toimenpiderajan ylittyminen ei automaattisesti tarkoita terveyshaittaa, vaan se on merkki siitä, että tilannetta on ryhdyttävä selvittämään (THL 2023).
Miten PAH-yhdisteet tutkitaan?
Luotettava PAH-tutkimus etenee vaiheittain ja yhdistää useamman menetelmän:
1
Lähtötiedot ja aistinvarainen arvio
Rakennusvuosi, aiemmat remontit sekä hajun laatu ja sijainti kertovat, mistä rakenteista kannattaa aloittaa.
2
PAH(16)-ilmanäyte
Sisäilmasta mitataan 16 PAH-yhdisteen pitoisuudet rakennuksen normaaleissa käyttöolosuhteissa. Tavallinen VOC-analyysi ei yksin riitä materiaaliperäisten PAH-päästöjen selvittämiseen (
THL 2023).
3
Haitta-ainetutkimus
Jos ilmanäytteet viittaavat PAH-yhdisteisiin, rakenteita avataan ja epäillyistä materiaaleista otetaan näytteet laboratorioon (
THL 2023).
4
Kulkeutumisen arviointi
Selvitetään, pääsevätkö päästöt rakenteista sisäilmaan, ja tarvittaessa mitataan päästöt suoraan materiaalin pinnasta FLEC-mittauksella.
Tärkeä ero: materiaalinäytteen tulosta verrataan usein jätteen luokitteluun tarkoitettuihin raja-arvoihin. Työterveyslaitoksen mukaan ne eivät sovellu rakennuksen käytettävyyden arviointiin, ja niiden käyttö on johtanut turhaan ”puretaan kaikki” -ajatteluun (
Työterveyslaitos). Siksi tulkitsemme materiaalinäytteen aina yhdessä ilmanäytteen ja rakenteiden kanssa.
Mitä tehdä, jos PAH-yhdisteitä löytyy?
Korjaustarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti tutkimusten perusteella (THL 2023). Käytännössä vaihtoehdot ovat nämä:
- Ei toimenpiteitä. Korjaukset eivät välttämättä ole tarpeen, jos päästöt eivät pääse sisäilmaan haitallisessa määrin eikä materiaaliin ole suoraa ihokosketusta (THL 2023).
- Päästöjen pääsyn estäminen. Materiaalin poistaminen ei aina ole mahdollista tai tarpeen, jos päästöjen kulkeutuminen asuinhuoneiden sisäilmaan voidaan luotettavasti estää muulla tavalla (THL 2023).
- Haitta-ainepurku. Jos rakenteita joudutaan purkamaan, PAH-materiaalit puretaan erikseen ja ennen muita purkutöitä niin, että työntekijöiden ja lähiympäristön altistuminen estetään. PAH-pitoinen purkujäte voidaan joutua käsittelemään vaarallisena jätteenä (THL 2023).
Ennen purku- tai muutostöitä haitta-ainetutkimus kannattaa teettää aina, jos rakennuksessa on rakennusvuoden perusteella voitu käyttää PAH-materiaaleja. Samalla huomioidaan muut haitta-aineet: vuonna 1995 tai sitä ennen valmistuneissa asunnoissa asbestikartoitus on pakollinen ennen purkutöitä (
THL 2023).
Tutkimuksista ja korjauksista vastaa kiinteistön omistaja. Sisäilmaongelmiin liittyviin kuntotutkimuksiin ja korjaussuunnitteluun voi hakea avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA) (THL 2023).
Kreosootti ja kreosoottitutkimus
Kreosootti on kivihiilitervasta tislattu öljymäinen puunsuoja-aine (THL 2023). Nykyään kreosootti on Tukesin päätöksellä hyväksytty Suomessa biosidiksi vain ratapölkkyihin ja sähköpylväisiin (Valvira). Kreosootista ilmaan haihtuvista yhdisteistä merkittävin on naftaleeni (Työterveyslaitos 2010), joten kreosoottitutkimus tehdään samoilla menetelmillä kuin muukin PAH-tutkimus: ilmanäytteellä ja tarvittaessa materiaalinäytteellä.
Lue myös
MITTAUS JA RAJA-ARVOTTVOC ja VOC-mittaus sisäilmastaMiten VOC-mittaus tehdään ja miten tuloksia tulkitaan.LABORATORIOANALYYSITErikoistutkimuksetPAH, PCB, asbesti, metallit ja muut laboratorioanalyysit.Haiseeko talossasi ratapölkyltä?
Kerro, missä hajua tuntuu ja minkä ikäisestä rakennuksesta on kyse. Ehdotamme sopivat näytteet ja tulkitsemme tulokset puolueettomasti.
OTA YHTEYTTÄ →Lähteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Airaksinen R, Salmela A, Pitkäranta M. PAH-yhdisteet rakennuksissa. Ympäristö ja Terveys -lehti 5/2023. Tiivistelmä julkaisusta Kivihiilitervatuotteet asuinrakennuksissa (THL, Tutkimuksesta tiiviisti 29/2023).
JulkariTyöterveyslaitos. PAH-yhdisteiden tavoitetasoperustelumuistio TY-01-2010.
ttl.fiTyöterveyslaitos. PAHSIS-hanke: rakennusmateriaalien PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun.
ttl.fiTyöterveyslaitos. Viitearvot sisäilman kemiallisille yhdisteille ja mikrobeille toimistotyyppisissä kohteissa, päivitetty 4.4.2024.
ttl.fiValvira. Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa III (§ 14–19). Ohje 8/2016, päivitetty 3.5.2024.
PDFSosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista 545/2015, 15 §.
FinlexSosiaali- ja terveysministeriön asetus haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 55/2025 (HTP-arvot).
Finlex