Rakennusten kellarikerrokset ovat rakenteellisesti alttiita kosteudelle. Maaperän kosteus, kapillaarinen nousu, puutteellinen vedeneristys sekä ilmanvaihdon heikkoudet johtavat siihen, että kellaritiloissa esiintyy lähes aina kohonnutta kosteutta. Kosteus ei ole pelkästään viihtyvyyshaitta, vaan vakava rakennustekninen ja terveydellinen ongelma.
Miksi kellarikerrokset ovat erityisen alttiita kosteudelle
Kellarikerrokset ovat yksi vaativimmista ja riskialttiimmista osista koko rakennuksessa. Ne ovat jatkuvassa kosketuksessa maaperään, jossa kosteusrasitus on pysyvää ja usein vaikeasti hallittavaa. Kosteus voi kulkeutua rakenteisiin maaperästä kapillaarisesti, diffuusion kautta tai puutteellisen vedeneristyksen ja salaojituksen seurauksena.
Vaikka tilassa ei olisi näkyviä vesivuotoja tai ilmeisiä vaurioita, kosteutta esiintyy kellaritiloissa lähes poikkeuksetta jossain muodossa.
Kosteus luo edellytykset mikrobikasvulle
Mikrobit, kuten homeet ja bakteerit, tarvitsevat elääkseen kosteutta. Kun rakenteet kastuvat, mikrobit alkavat kasvaa rakennusmateriaaleissa – myös sellaisissa, joita usein pidetään virheellisesti ”turvallisina”, kuten betonissa.
Betonirakenteet voivat sitoa kosteutta pitkäksi aikaa ja tarjota mikrobeille otollisen kasvualustan, erityisesti silloin kun rakenteissa on orgaanista likaa tai pinnoitteita. Kun betonin huokosiin kertyy kosteutta, muodostuu mikrobeille elinkelpoinen kasvuympäristö. Mikrobikasvun seurauksena syntyy aineenvaihduntatuotteita ja itiöitä, jotka heikentävät sisäilman laatua.
Kellarien sisäilmaongelmat eivät rajoitu yhteen tilaan
Kellarikerroksissa syntyvät sisäilmaongelmat eivät rajoitu pelkästään kyseiseen tilaan. Rakennus toimii kokonaisuutena, jossa ilman epäpuhtaudet voivat kulkeutua ilmavirtausten, vuotokohtien ja rakenteiden kautta myös ylempiin kerroksiin.
Tästä syystä kellaritilojen kosteus- ja mikrobivauriot voivat vaikuttaa koko rakennuksen terveellisyyteen, vaikka tilaa käytettäisiin vain varasto- tai teknisenä tilana.
Kosteuden ja mikrobien terveysvaikutukset
Kosteudesta ja mikrobeista aiheutuvat sisäilmaongelmat ovat aina haitallisia. Altistuminen mikrobeille ja niiden erittämille yhdisteille on yhdistetty muun muassa hengitystieoireisiin, silmien ja ihon ärsytykseen, päänsärkyyn sekä pitkittyneessä altistuksessa vakavampiin terveyshaittoihin.
Väite, että tilan käyttötarkoitus poistaisi ongelman merkityksen, on virheellinen. Rakennus on kokonaisuus, ja epäpuhtaudet leviävät rakenteiden ja ilmanvaihdon kautta riippumatta siitä, oleskellaanko tilassa jatkuvasti vai satunnaisesti.
Kosteusvaurioita ei saa vähätellä
Valitettavasti kosteuden merkitystä kellaritiloissa vähätellään usein. Erityisesti kuntotarkastusten yhteydessä saatetaan virheellisesti väittää, että varasto-, tekninen tai kellaritila tekisi kosteudesta hyväksyttävää tai merkityksetöntä. Tämä käsitys on virheellinen ja harhaanjohtava.
Kosteusvaurioituneet rakenteet on aina tutkittava huolellisesti ja korjattava asianmukaisin menetelmin. Kellarikerrosten kosteuden hallintaan erikoistuneet toimijat, kuten Suomen Sokkelikuivaus, tarjoavat ratkaisuja erityisesti maaperästä nousevan kosteuden hallintaan. Ongelman sivuuttaminen tai vähättely ei poista riskejä, vaan usein pahentaa niitä ajan myötä. Terveellinen ja kestävä rakennus edellyttää, että myös kellarikerrosten kosteusongelmat tunnistetaan ja korjataan viivytyksettä.
